Leikkimökki maalattu, terassin lattia puuttuu vielä, samoin huopa katolta.

Pieni torniolaaksonruusu, joka kukkii kovasti. Ihanan vaaleanpunainen.

 Nurmikko ei ihan kauheasti kukoista, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Takapihan terassi.

Eipä ole jaksanut tänne oikein päivitellä, toisaalta ei ole ollut oikein mitään päivitettävääkään, kun ollaan oltu pihalla melkein kaikki liikenevä aika.

Alla on kuva meidän etuovesta, tein aika hyvän löydön tuon amppelin kanssa. Kodin Anttilassa myytiin amppeleita kympillä. Tuo oli kuiva ja nuutunut kuumana päivänä, kun sen ostin. Kotona kastelin ja kukka virkosi. On tosi iso ja kaunis. Ruukunkin kukat on halvat, osan sain äitienpäivänä ja osan ostin kodinanttilasta myös. Edullisempia kuin lähipuutarhassa, mutta ihan hyviä kuitenkin. Ei raaski ostaa kovin kalliita yksivuotisia tänä vuonna, laitan rahat mielummin nyt monivuotisiin. Mutta ihan kivat kukat vaikka halvalla sain!

 

Ompelin tytöille mekot Ottobre-lehden kaavoilla. Aadan mekko ei vaan jotenkin istu ollenkaan. Aada ei edes mekoista tykkää, joten ei jaksa sovitella sitä niin paljon, että saisin katsottua, mitä muutoksia siihen pitäisi tehdä. Mekko jää odottamaan Iinan kasvamista tai sitten pätkäisen sen ja teen hameen. Iinan mekosta tuli sopiva. Tuo kangas on minusta tosi ihana.

Ja alla vielä hame, kokoa 128, malli Ottobre-lehdestä. Harmi, kun en osdaa pyöräyttää kuvaa oikein päin.

Sokkeli on maalattu ja talon ympärys on saanut kivet tänä keväänä.

 Törkykasan edessä kasvaa kaksi marjapensasta ja appiukon tekemä istutuslaatikko. En taida tänä kesänä istuttaa vielä mitään siihen, mutta ensi kesänä sitten...

 

 

 Alla vielä tyttöjen käsinuket :)

Yksi entinen työkaveri oli koulutukseltaan ompelija ja hän teki minulle mittojen mukaan tunikan kaavat. Kaavat ovat olleet minulla jo pari vuotta, mutta en ole saanut aikaiseksi tehdä niillä mitään. Suurin syy se, että en kauheasti tykkää ompelusta, enkä ole siinä kovin hyvä. Lisäksi huonohko ompelukone tekee ompelusta vielä haastavampaa. No, nyt löysin ihanan Marimekon alekankaan, 15 euroa metri. Relun metsin ostin ja ajattelin, että kokeillaan nyt sitten ompelua. Anopilta sain malliksi yhden hänen ompelemansa mekon, josta katsoin vetoketjun ja muotolaskosten ompelua.  Ja töytyy sanoa, ettei mekko ole lähelläkään töydellistä, paljon kömpelöitä pikkujuttuja huomaa, jos tarkkaan osaa katsoa, mutta silti: mekosta tuli melkein lempivaate! Kyllä tuota töissä ja vapaalla pitää vaikka legginsien kanssa. Ainut, mikä vähän himmensi iloa oli miehen kommentti: Tuossa on kyllä ihan mahtavat värit. Siis keltainen, musta ja valkoinen...KÄRPPÄMEKKOhan tuo on :) Ja minä EN kannata kärppiä :)

 

 

Tytölle ompelin myös mekon,128 kokoa.  Ohje on Suuri Käsityö-lehdestä. Ärsyttävän hankala oli ommella olkaimia, muutamana kertaan jouduin purkamaan ja ompelemaan uusiksi. En kyllä tee enää mitään tuolla kaavalla. Olkaimet voi tehdä niin paljon helpommallakin tavalla, että turha väkertää noin hankalasti.  Kangas on tilattu  Iinulta ja tosi ihanaa, pehmeää ja kevyttä puuvillaa. Kuvassa edessä oleva satiininauhainen rusetti ei oikeastaan edes erotu. Ei se kyllä hirveästi erotu luonnossakaan :) Ehkä tuo aika kirjava kangas ei olis tuota rusettia tarvinnutkaan...mutta ihan kiva synttärimekko!

Kaikista ihanimpia askarteluja ja tytöille mieluisimpia näyttävät olevan ne, jotka ovat ihan omasta päästä keksitty ja tehty. Nyt Iina keksi ensin, että haluaa tehdä linnun ja linnusta tehtiin sitten leija. Aadakin halusi tehdä leijan,kun näki Iinan leijan.

Ja alla vauhdikasta lennätämistä:

Ja vielä Aadan dinosaurusleija:

 

Minä olen aloitellut pikkuboleroa Novitan kesä-lehdestä. Saapa nähdä, tuleeko sopiva. Monesti olen tehnyt liian leveitä ja nyt mittailin huolella ja teen S-kooon, vähän pidempänä vain. Bolero tulee Tennessee-langasta, tosi vaikea oli valita väriä, kun mikään ei oikein miellyttänyt. Toisaalta tuo pinkki on ihanan raikas ja pirteä, mutta sopiikohan se sitten minulle..Tuosta pintaneuleesta ei saa kuvasta mitään selvää, mutta oikeasti se on ihan kivan näköinen.

Nyt ei voi kyllä sanoa, että sellainen kuva millainen malli. Virkkasin kesän Novitan lehdestä poncon, joka on AIVAN IHANA, mutta en saa otettua siitä milään edes tyydyttävää kuvaa. Ponco roikkuu henkarissa epämääräisenä lankakasana ja värikin näyttää aivan järkyttävältä. Mutta luonnossa ponco on tosi ihana. Lanka on Puro Batikia. Ponco on ihanan laskeutuva ja pehmeä. Hieman epäilyttää se, että lanka on 100 % akryyliä. Nyppyyntyyköhän pahasti käytössä? Tällaisen poncon voisi tehdä vaikka seitsemästä veljeksestä talveksi. Kukat on tehty Novitan pitsikukkakehikolla. Aluksi oli hankalaa hahmottaa, miten lankaa kierretään siinä ja miten kukat yhdistetään toisiinsa. Seitsemäs kukka sujui jo vaivatta ja kukkien tekeminen onkin kehikolla tosi näppärää. Tein poncoa vajaan viikon, sunnuntaina koko päivän melkein ja viikolla muutamia kukkia illassa. Nyt pääsiäisenä tein taas ahkerasti. Hyvä, kun on iso keittiönpäytä, jonka toisessa päässä tekele saattoi olla koko ajan levällään. Helppoa pyöritellä kukkia aina ohimennen ja jatkaa sopivan tilaisuuden tullen.

Alla kuva Novita-lehdestä. Noin ihana se minunkin ponco on...

vaikka tästä kuvasta sitä ei uskoisikaan :)